Paikan visuaalinen idea – yhteinen kuvallinen nimittäjä

Projektissani haluan tutkia sekä yksin, että erilaisten ryhmien ja kävijöiden kanssa ympäröivän kaupungin ilmettä ja yrittää tavoittaa sen visuaalinen idea, mikäli sellaista löytyy. Tavoitteena on lisätä kuvallista ajattelua ja ympäristön analyysiä, kuten pohtia sitä, mikä ympäristössä miellyttää ja mikä ei. Valokuvaamalla saa haltuunsa yksityiskohtia, jotka tuottavat yhteyksiä laajempiin kokonaisuuksiin. Käsitteiden kautta mukaan voi tulla kuvia, jotka ovat ympäristön ulkopuolelta, kuten kohtauksia elokuvista tai kuvia muista medioista. Materiaalista muokataan kuvallisten asiasanojen jatkumo. Niitä tutkitaan, haetaan yhteneväisyyksiä, ryhmitellään, rajataan uudelleen ja osa heitetään sivuun kunnes jäljellä on tiivistetty ajatus tai idea. Tarkoituksena on tehdä kuvallista analyysiä tutkimuskohteena esimerkiksi kaupunki, sen kadut ja kadunpätkät, alueet tai yksittäiset paikat.

Tuliaisena tuon vastaavan kokonaisuuden toisesta paikasta – kaupungista tai maaseudulta – joka on esillä projektin alkaessa. Kutsun paikalle ryhmiä ja järjestän avoimia työpajoja kaiken ikäisille.

Tarkoituksena on kehittää nimenomaan kuvallista ajattelua, joten työpajoihin liittyy osia, joissa kuvia liikutellaan pareiksi ja ryhmiksi ilman keskustelua jolloin niille muodostuu oma hierarkia, jota kaikki voivat muokata. Samalla pohditaan sitä, miten projekti on aikaansa sidottu. Vuoden päästä tulkinta / kooste olisi todennäköisesti toisenlainen. Prosessissa muodostuu tulkintoja, joita johdattelevat ja muokkaavat gallerian kävijät ja ohikulkijat. Tarina ympäröivästä muuttuu.

Ohessa on kaksi kuvakokonaisuutta, joista ensimmäinen on perinteistä linjaa myötäilevä erittely kuvasta sen teemojen, tekniikan, värien ja muotojen mukaan. Lähtökohtana on Jaakko Heikkilän valokuva sarjasta Eyes burned by the coconut.

Toinen kooste on hahmotelma visuaalisesta ideasta, joka liittyy kuvan performatiivisuuteen. Lähtökohta on käsitteellinen, mutta tunnistettava. Siinä on haettu rajapintaa taiteen piirin äärellä olemisesta, pohdintaa siitä, mikä on teoksen / esityksen / spektaakkelin tunnusmerkki ja olemus, sekä siitä, miten sellaista hyödynnetään. Molemmat esimerkit havainnollistavat ajatusta, jota projektissani tavoittelen.