Kirpputori galleriana ja galleria kirpputorina

Kirpputori 1

Muutan näyttelytilan kirpputoriksi. Kirpputori galleriassa on itsenäinen installaatio, joka elää sen käyttäjien myötä. Tilan muokkaaminen taide-esineiden esittelypaikasta kirpputoriksi haastaa galleriakulttuurin perinteitä ja avaa galleriaa uudelle yleisölle. Se nostaa esiin arkeen liittyviä toimintoja sekä siihen liittyviä esineitä ja niiden merkityksiä. Tavarat luovat mielikuvia omistajistaan, esineet historiasnetaan. Rakennan tilaan pöydät, “loossit”, jotka tarjoan muiden käytettäväksi. Kukin pöytä, tavarakokoelma on muotokuva omistajastaan.

Tarjoan kävijöille mahdollisuuden osallistua työpajaan, jossa kuratoidaan yhdessä installaatio kirpparilla olevista esineistä, minikokoinen näyttely galleriaan. Se on nurkkaus tai muu erillinen tila, jossa on hetkittäin vaihtuva näyttely. Kirpputori on myös sosiaalinen tila, jossa voi ostaa kupin kahvia tai teetä.

Kirpputori 2

Kirpputori galleriassa on rinnakkainen projekti Kirpparigallerialle, jolloin puolestaan taideteokset siirtyvät esille keskelle oikeata kirpputoria ja sen hälinää. Pyydän gallerian kävijöitä tekemään teoksia kanssani Kirpparigalleriaa varten.

Vuokraan oikealta kirpputorilta pöydän, “loossin”, josta muokkaan vaihtuvien näyttelyiden gallerian. Se tuo nykytaidetta keskelle arkea yllättävällä tavalla, ulos gallerioista ja haastaa pohtimaan erilaisia taidekäsityksiä. Taideteosten, vaatteiden ja esineiden rinnakkain asettaminen pohtii materiaalin todellista arvoa.

Kävijät voivat osallistua teosten tekemiseen ja muokkaamiseen. Dokumentoin sitä myös projektin internet-sivulle. Esillä voisi olla esim. ääniteos, joka vie kävijän lempipaikkojen äänimaisemaan kuulokkeiden ja soittimen avulla keskellä kirpputorin hälinää tai kokeelliset ikebana -veistokset, joita olen tehnyt aikuisille suunnatussa työpajassani.

Haluan toteuttaa teoksia tuodakseni esiin merkityksellisiä asioita ihmisten elämästä. Kokonaisuuteen liittyy olennaisesti myös taiteilijuuden ja tekijyyden pohtiminen. Muutkin, kuin ammattitaiteilijat tulee haastaa ilmaisemaan itseään taiteen keinoin. Luovuus ja parhaat ideat eivät asu yksin taiteilijoissa. Kuratoin esille myös muiden taiteilijoiden valmiita teoksia.

Perheveistokset

Olen saanut apurahaa Suomen kulttuurirahastolta, ja sen turvin on tarkoitus toteuttaa mm. tämä alla oleva suunnitelma. Paikka ja aika sille ovat vielä avoimet. Ota yhteyttä, jos haluat ehdottaa niitä!

Toteutan taidetyöpajoja perheiden kanssa maaseudulla yhteistyössä paikallisten kulttuuritoimien kanssa. Lapset tekevät piirrokset veistoksista, jotka he haluaisivat nähdä kolmiulotteisina, esim. eläinhahmoja. Veistokset toteutetaan yhdessä vanhempien ja isompien perheenjäsenten kanssa heidän kotipihaansa. Lopuksi ne esitellään halukkaille paikkakuntalaisille. Veistokset valmistetaan pääosin kierrätysmateriaaleista ja ne ovat esillä kesän ajan. Tarkoitus on viedä taiteen tekemistä uusiin paikkoihin ja saada aikaan perheenjäseniä sekä paikkakuntalaisia yhdistävää toimintaa. Mahdollisuuksien mukaan käytetään paikan päältä löytyvää kierrätettävää materiaalia ja kierrätyskeskuksen sekä materiaalipankin valikoimaa. Kuvaan teokset huolella ja teen niistä internetiin esille tulevan kokonaisuuden, jossa myös tekijät kertovat hiukan prosessista ja kokonaisuus hahmottuu myös ulkopuolisille.

Paikan visuaalinen idea – yhteinen kuvallinen nimittäjä

Projektissani haluan tutkia sekä yksin, että erilaisten ryhmien ja kävijöiden kanssa ympäröivän kaupungin ilmettä ja yrittää tavoittaa sen visuaalinen idea, mikäli sellaista löytyy. Tavoitteena on lisätä kuvallista ajattelua ja ympäristön analyysiä, kuten pohtia sitä, mikä ympäristössä miellyttää ja mikä ei. Valokuvaamalla saa haltuunsa yksityiskohtia, jotka tuottavat yhteyksiä laajempiin kokonaisuuksiin. Käsitteiden kautta mukaan voi tulla kuvia, jotka ovat ympäristön ulkopuolelta, kuten kohtauksia elokuvista tai kuvia muista medioista. Materiaalista muokataan kuvallisten asiasanojen jatkumo. Niitä tutkitaan, haetaan yhteneväisyyksiä, ryhmitellään, rajataan uudelleen ja osa heitetään sivuun kunnes jäljellä on tiivistetty ajatus tai idea. Tarkoituksena on tehdä kuvallista analyysiä tutkimuskohteena esimerkiksi kaupunki, sen kadut ja kadunpätkät, alueet tai yksittäiset paikat.

Tuliaisena tuon vastaavan kokonaisuuden toisesta paikasta – kaupungista tai maaseudulta – joka on esillä projektin alkaessa. Kutsun paikalle ryhmiä ja järjestän avoimia työpajoja kaiken ikäisille.

Tarkoituksena on kehittää nimenomaan kuvallista ajattelua, joten työpajoihin liittyy osia, joissa kuvia liikutellaan pareiksi ja ryhmiksi ilman keskustelua jolloin niille muodostuu oma hierarkia, jota kaikki voivat muokata. Samalla pohditaan sitä, miten projekti on aikaansa sidottu. Vuoden päästä tulkinta / kooste olisi todennäköisesti toisenlainen. Prosessissa muodostuu tulkintoja, joita johdattelevat ja muokkaavat gallerian kävijät ja ohikulkijat. Tarina ympäröivästä muuttuu.

Ohessa on kaksi kuvakokonaisuutta, joista ensimmäinen on perinteistä linjaa myötäilevä erittely kuvasta sen teemojen, tekniikan, värien ja muotojen mukaan. Lähtökohtana on Jaakko Heikkilän valokuva sarjasta Eyes burned by the coconut.

Toinen kooste on hahmotelma visuaalisesta ideasta, joka liittyy kuvan performatiivisuuteen. Lähtökohta on käsitteellinen, mutta tunnistettava. Siinä on haettu rajapintaa taiteen piirin äärellä olemisesta, pohdintaa siitä, mikä on teoksen / esityksen / spektaakkelin tunnusmerkki ja olemus, sekä siitä, miten sellaista hyödynnetään. Molemmat esimerkit havainnollistavat ajatusta, jota projektissani tavoittelen.