My artworks are spatial, with a strong basis on concepts. My techniques vary from sculptural elements to conversation with people. My recent works have dealt with analysis of the urban environment, the forest suburbs, and the nature of objects. The exhibiting context is often the starting point of my works: in what context, scale and atmosphere the work is presented.
There is a strong social charge in my work and the focus is on dealing with and conceptualizing everyday phenomena. With my works, I build wormholes between different groups of people, reach out to others, and grasp the world into my works. Different art user groups, ways of presenting and accessibility issues are of interest to me, as are ways to overlap art with/in society. I admire works with a clear idea, a simple execution, and a feeling that there is abundance behind the simplicity.
I hope I will always come up with new ways to be an artist in society.
CONTACT
anne.roininen (at) protonmail.com
There is a strong social charge in my work and the focus is on dealing with and conceptualizing everyday phenomena. With my works, I build wormholes between different groups of people, reach out to others, and grasp the world into my works. Different art user groups, ways of presenting and accessibility issues are of interest to me, as are ways to overlap art with/in society. I admire works with a clear idea, a simple execution, and a feeling that there is abundance behind the simplicity.
I hope I will always come up with new ways to be an artist in society.
CONTACT
anne.roininen (at) protonmail.com
Teen konsepteihin perustuvia tilallisia teoksia, vaihtelevilla tekniikoilla, veistoksellisista elementeistä ihmisten kanssa keskusteluun. Viimeisimmät teokseni ovat olleet analyysiä kaupunkiympäristöstä, metsälähiöstä ja esineiden olemuksesta. Esityskonteksti on usein teosteni lähtökohta: millaisessa yhteydessä, mittakaavassa ja tunnelmassa teos esitetään.
Työskentelyssäni on voimakas sosiaalinen lataus ja keskiössä on arjen ilmiöiden käsittely ja käsitteellistäminen. Rakennan teoksillani madonreikiä erilaisten ihmisryhmien välille, kurotan muita kohti ja otan maailman mukaan teoksiini. Erilaiset taiteen käyttäjäryhmät, esitystavat ja saavutettavuuden kysymykset kiinnostavat, samoin tavat limittää taidetta yhteiskuntaan. Ihailen teoksia, joissa on kirkas ajatus, yksinkertainen toteutus ja tunne siitä, että sen takana on runsautta.
Toivon, että keksin aina itselleni uusia tapoja olla taiteilija yhteiskunnassa.
OTA YHTEYTTÄ anne.roininen (at) protonmail.com
Työskentelyssäni on voimakas sosiaalinen lataus ja keskiössä on arjen ilmiöiden käsittely ja käsitteellistäminen. Rakennan teoksillani madonreikiä erilaisten ihmisryhmien välille, kurotan muita kohti ja otan maailman mukaan teoksiini. Erilaiset taiteen käyttäjäryhmät, esitystavat ja saavutettavuuden kysymykset kiinnostavat, samoin tavat limittää taidetta yhteiskuntaan. Ihailen teoksia, joissa on kirkas ajatus, yksinkertainen toteutus ja tunne siitä, että sen takana on runsautta.
Toivon, että keksin aina itselleni uusia tapoja olla taiteilija yhteiskunnassa.
OTA YHTEYTTÄ anne.roininen (at) protonmail.com
Photo: Aleksi Kallioja
Made in Vuosaari
Vuotalon pihalle rakentuu merikontin rungon mittoja mukaileva installaatio, jossa on pinoissa merimaiseman aallokkoa kuvaavat laatat, ikään kuin ne olisivat laivan lastina, merta kuutioituna kauppatavaraksi.Made in Vuosaari -kokonaisuuden taustalla on Anne Roinisen meneillään oleva Made in -teosten sarja, joka on toteutettu Ylikiimingissä Oulussa sekä Töölössä ja Kruunuvuorenrannassa, hieman eri painotuksin. Keskiössä on globaali tavarantuotantokoneisto ja paikallisidentiteetin käsittely.
Anne Roininen on kuvanveistäjä, joka työskentelee usein paikkasidonnaisesti ja prosessipohjaisesti. Kohtaamiset ihmisten kanssa ovat tärkeä osa Roinisen työskentelyä, ja teosten taustalla on usein poliittinenkin lataus.
Avajaisissa japanilainen teehetki
Anne Roininen ja Henriikka Ahtiainen järjestävät avajaisten kunniaksi teehetken. Teehetkessä käytetään asukkailta kerättyjä kuppeja, astioita ja kannuja, jolloin jo kertaalleen käyttäjien turhiksi toteamat esineet saavat uuden, merkityksellisen käyttötarkoituksen. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Made in Vuosaari myös Vuosaaren kirjastossa
Projektin tarkoitus on ollut kurottaa kohti alueen asukkaita ja saada tutkimaan omia kodin tavaroita. Mistä ne ovat lähtöisin? Onko niillä käyttöä? Minne ne lopulta tulevat päätymään? Yhteenä 111 helsinkiläistä lahjoitti projektiin tarpeettomia tavaroitaan, joista osasta on tehty koosteita. Esinekoosteet näyttäytyvät alueen asukkaiden muotokuvina. Löydät teokset kirjaston elämäkerta-hyllystä.
Lue lisää: Vuotalo - Etusivu
Käyntiosoite: Mosaiikkitori 2 (Vuosaarentie 7), Vuosaari, 00980 Helsinki
Tea Made in Kruunuvuorenranta
Tervetuloa Made in Kruunuvuorenranta -teehetkeen lauantaina 6.6. (kellonaika tarkentuu myöhemmin). Maksuttomat teehetket järjestetään kontissa, joka sijaitsee Öljysäiliö 468:n vieressä, Ilonpuistossa. Lisätietoja alempana. Ei ennakkoilmoittautumista!
Kruunvuorenrannan asukasyhdistys järjestää alueella samaan aikaan kirpputoritapahtuman.
EN
Come and observe or join for a bowl of Tea Made in Kruunuvuorenranta on Saturday 6 June at the art container located near Silo 468, in Ilonpuisto. The event is free of charge to observe or to enjoy a bowl of tea. More information below. No advance registration required!
At the same time, the Kruunuvuorenrannan asukasyhdistys will be organizing a flea market event in the area.
///
Scroll down for English ︎︎︎︎︎︎︎︎︎
Tea Made in Kruunuvuorenranta
Tervetuloa Made in Kruunuvuorenranta -teehetkeen lauantaina 18.4. Klo 15:00-17:00. Teehetket järjestetään kontissa, joka sijaitsee Öljysäiliö 468:n vieressä, Ilonpuistossa. Osallistuminen on ilmaista, mutta teetarjoilu vaatii ennakkoilmoittautumisen.
Ilmoittaudu vieraaksi oheisen linkin kautta:
https://calendly.com/asalmester/tee
TEA MADE IN KRUUNUVUORENRANTA
Anne Roininen toteuttaa sarjan prosenttitaideteoksia Kruunuvuorenrannan uuteen palvelukortteliin, ja osana projektia taiteilija järjesti kesällä 2025 keräyksen, jossa alueen asukkaat saivat tuoda turhaksi käyneitä tavaroitaan. Keräyksen jälkeen kontti muuttui taiteilijan työtilaksi, jossa Roininen työstää tavaroista teoksia palvelukortteliin. Projektin tilaajana on Helsingin kaupunki ja taideasiantuntijana toimii HAM.
Viime syksynä kontti sai myös toisen kerroksen, ja alempi kontti suurine ikkunoineen muuttui ikkunalliseksi galleriaksi, johon Roininen on toteuttanut vaihtuvia esinekollaaseja Kruunuvuorenrannan asukkaiden esineistä. Tänä keväänä Roininen tekee yhteistyötä Henriikka Ahtiaisen kanssa ja järjestää kontilla Urasenken-teeperinnettä mukailevia japanilaisia teehetkiä.
Osana Roinisen Made in Kruunuvuorenranta -taideprojektia alueen asukkailta kerätyt esineet ovat suurelta osin massatuotettuja tavaroita, joiden merkitys on hävinnyt uutuusarvon kadottua. Miten muuttaisimme suhteemme esineisiin yhtä vaalivaksi ja arvostavaksi kuin japanilaisessa teetaiteessa? Miten oppisimme näkemään uutuusarvon ohi ja suosimaan kestäviksi suunniteltuja, korjattavissa olevia, tarinoiden kyllästämiä tavaroita?
Kruunuvuorenrannan teehetkissä käyttäjien turhiksi toteamat esineet saavat uuden, merkityksellisen käyttötarkoituksen.
Anne Roininen on monialainen kuvataiteilija, joka työskentelee usein paikkasidonnaisesti ja prosessipohjaisesti. Yhteisöllisyys ja kohtaamiset ihmisten kanssa ovat tärkeä osa Roinisen työskentelyä, ja teosten taustalla on usein poliittinenkin lataus.
Henriikka Ahtiainen harrastaa ja opettaa Urasenken perinteen mukaista japanilaista teetaidetta Suomenlinnan japanilaisella teehuoneella ja toimii tällä hetkellä Suomen Urasenke Tankokai yhdistys ry:n pääsihteerinä.
LISÄTIETOA:
Roinisen Made in Kruunuvuorenranta -kokonaisuudesta on luettavissa pienjulkaisu: made-in-readings
IG @made_in_made_in_made_in
IG @anneroininen
///
Tea Made in Kruunuvuorenranta
Come and observe or join for a bowl of Tea Made in Kruunuvuorenranta on Saturday 18 April 15:00-17:00 at the art container located near Silo 468, in Ilonpuisto. The event is free of charge to observe or to enjoy a bowl of tea.
Please register if you wish to enjoy a bowl of tea:
https://calendly.com/asalmester/tee
TEA MADE IN KRUUNUVUORENRANTA
Anne Roininen is creating a series of percent-for-artworks for the new service block in Kruunuvuorenranta. As part of the project, the artist organized a collection in summer 2025, where local residents were invited to bring items they no longer needed. After the collection, the container was transformed into the artist’s workspace, where Roininen processes these objects into artworks for the service block. The project is commissioned by the City of Helsinki, with HAM acting as the art expert.
Last winter, the container also received a second floor, and the lower container—with its large windows—was turned into a window gallery. There, Roininen has created changing object collages using items from Kruunuvuorenranta residents. This spring, Roininen collaborates with Henriikka Ahtiainen to host Japanese tea gatherings inspired by the Urasenke tradition in the container.
As part of Roininen’s Made in Kruunuvuorenranta art project, the collected objects are largely mass-produced items whose meaning has faded once their novelty value has disappeared. How might we transform our relationship to objects to be as caring and appreciative as in the Japanese way of tea (chadō)? How might we learn to look beyond novelty and instead favor objects designed to last, to be repaired, and to carry stories?
In the tea gatherings at Kruunuvuorenranta, objects deemed unnecessary by their users are given a new, meaningful purpose.
Anne Roininen is a multidisciplinary visual artist who often works in site-specific and process-based ways. Community and encounters with people are an essential part of her practice, and her works often carry a political dimension.
Henriikka Ahtiainen practices and teaches chadō in the Urasenke tradition at the Japanese tearoom in Suomenlinna, and currently serves as the secretary general of the Urasenke Tankokai Finland Association.
FURTHER INFORMATION:
A small publication about Roininen’s Made in Kruunuvuorenranta project is available:
made-in-readings
IG @made_in_made_in_made_in
IG @anneroininen
///
MADE IN KRUUNUVUORENRANTA
FI
Kruunuvuorenrantaan tulevaan uuteen koulurakennukseen on syntymässä Helsingin kaupungin tilaamat prosenttitaideteokset. Ne toteuttaa kuvataiteilija Anne Roininen. Teokset ovat paikkasidonnaisia, mikä tarkoittaa, että niillä on vahva side ympäristöönsä.
Hankkeen taideasiantuntijana toimii HAM Helsingin taidemuseo.
Yksi teoksista on Made in Kruunuvuorenranta, jossa Roininen kerää paikallisista kodeista tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa. Hän rakentaa niistä kahden kuukauden ajan esinekoosteita eli assemblaaseja rantaan tuodussa ikkunakontissa. Esineistä ja assemblaaseista syntyy muuttuva installaatio, joka on esillä 26.9.2025 asti.
Jokaisen kerätyn esineen mukana kulkee sen omistaneen henkilön etunimi tietona siitä, kenelle se on kuulunut. Valmis assemblaasi voi siten koostua vaikkapa Johannan avaimenperästä, Jarin piposta ja Saran lentopallosta. Roininen valmistaa kouluun tulevat veistokset näiden veistosaihioiden pohjalta, suurennetussa koossa ja kestävistä materiaaleista.
Kruunuvuorenrannan asukkaita pyydetään tuomaan omia, tarpeettomaksi jääneitä tavaroita osaksi kokonaisuutta. Esineitä voi tuoda taiteilijan ollessa paikalla 19.09. asti: maanantaisin klo 13-16, keskiviikkoisin klo 15-18 ja perjantaisin klo 13-16
Teos sai alkunsa Roinisen havahtumiseen siitä, että kaikki materiaali, jota kotona oli käsillä, oli vierasta alkuperää. Kotien arkinen tavara on pääosin massatuotettua, anonyymia kauppatavaraa, joka on liikkunut pitkän matkan kansainvälisillä kauppareiteillä. Ajan myötä tavarat menettävät alkuperäiset käyttötarkoituksensa ja alkavat näyttäytyä puhtaasti muotoina ja väreinä. Kontin sijainti entisessä öljysatamassa saa pohtimaan arkisten tavaroiden ja fossiilisten raaka-aineiden yhteyttä, ja merikontti itsessään muistuttaa globaalin tavaraliikenteen historiasta.
Teoksen taustalla on ajatukset raakamateriaalien ja niistä valmistettujen tavaroiden kulkeutumisesta globaaleilla tavarantuotantomarkkinoilla, kysymys alkuperästä, jaetusta ja henkilökohtaisesta sekä paikkaan kuulumisen tunteesta: Milloin muualta tuodusta tulee paikallista?
Tapahtumaviikonloppu 06.-07.09.2025:
La ja su klo 10-16
Tule juttelemaan taiteilijan ja alueen asukkaiden kanssa projektista. Jaossa on teoksesta ja sen teemoista kertova lehtinen.
LUE LISÄÄ: made-in-readings Esseitä ovat kirjoittaneet Roinisen lisäksi Paula Korte (HAM), Jonatan Habib Enqvist, Andrea Coyotzi Borja sekä Hannu Simpura. Kirjoittajat ovat mukana projektissa kukin eri roolissa – kuraattorina, taiteilijana, sivusta seuraajana, asukkaana ja kutsuttuna vierailevana taiteilijana.
EN
In the new school building being constructed in Kruunuvuorenranta, the City of Helsinki has commissioned percent-for-art works. They are created by visual artist Anne Roininen. The works are site-sensitive, meaning they are strongly connected to their surroundings. Artistic consultation for the project is provided by Helsinki Art Museum HAM.
One of the works is Made in Kruunuvuorenranta, in which Roininen collects unwanted items from local homes. For two months, she builds assemblages from them in a container with windows placed by the shore. These objects and assemblages form a changing installation, on view until September 26, 2025.
Each collected item carries with it the first name of its owner, making visible who it once belonged to. A completed assemblage may thus consist, for example, of Johanna’s keychain, Jari’s beanie, and Sara’s volleyball. Roininen will then create the permanent sculptures for the school based on these assemblage models, enlarging them and producing them in durable materials.
The work originated from Roininen’s realization that all the materials at hand in her home were of foreign origin. Everyday household objects are mostly mass-produced, anonymous commodities that have travelled long distances along international trade routes. Over time, objects lose their original functions and begin to appear purely as shapes and colors. The container’s location in a former oil harbor evokes reflections on the link between everyday objects and fossil raw materials, while the shipping container itself recalls the history of global goods traffic.
Behind the work lie considerations of how raw materials and the objects made from them circulate on global production markets, questions of origin, of what is shared and what is personal, and of the sense of belonging to a place: When does something brought from elsewhere become local?
Event 06–07 September 2025:
Sat and Sun 10 am–4 pm
Come and have a chat with the artist and local residents about the project. A leaflet introducing the work and its themes will be available.
Residents of Kruunuvuorenranta are invited to bring their own surplus items to be part of the work. Items can be brought while the artist is present, until September 19:
Mondays 1–4 pm
Wednesdays 3–6 pm
Fridays 1–4 pm
READ MORE: made-in-readings / A pamphlet featuring texts by Anne Roininen, Paula Korte (HAM Helsinki Art Museum), Jonatan Habib Enqvist, Andrea Coyotzi Borja, and Hannu Simpura. The authors contribute to the project in different roles – as curator, artist, observer, resident, and invited guest artist.
FI
Made in -konsepti on toteutettu aiemmin Ylikiimingissä (2023) ja Töölössä (2024). Niistä löydät lisätietoa alempaa.
EN
The Made in concept has previously been carried out in Ylikiiminki (2023) and Töölö (2024). You can find more information about them below.
MADE IN (tiedote 09/24)
In English below
Made in Töölö – hyperlokaalia lähitaidetta
Kuvataiteilija Anne Roininen kerää töölöläisistä kodeista tarpeettomaksi käynyttä tavaraa ja rakentaa niistä ystäviensä kanssa esinekoosteita ja veistoksia. Millaista tavara on ja mitä se ehkä kertoo alueesta, josta sitä hankitaan? Löydökset ovat kuin antropologisia todisteita tästä ajasta: tällaisia tavaroita me kulutamme, tälläisia me olemme.
Rakentaminen tapahtuu paikan päällä, katseiden alla, samalla alueella, mistä tavaroita on hankittu. Syntyviä teoksia voi tarkastella lähituotantona, jossa raakamateriaalina on kotien turhaksi käyneet tavarat, lopputuotteena teokset. Miten paikallisuuden kokemus asettuu suhteessa meitä ympäröiviin ja määrittäviin tavaroihin, jotka eivät alkuperältään ole paikallista tuotantoa? Tapahtumassa rakentuvia teoksia asetetaan esille päivittäin muuttuvaan installaatioon.
Made in Töölö -teosta voisi kuvailla paikkasidonnaiseksi prosessitaiteeksi, sillä taiteilijan työskentelytapa, muutokset ja toistuvat vaiheet saavat enemmän huomiota kuin ”valmis teos” perinteisessä mielessä. Teoksen merkitys, muoto ja kokemus syntyvät vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Mukana teoksia rakentamassa ovat taiteilijat Heidi Kesti ja Andrea Coyoutzi Borja. Yhteistyössä on Oksasenkatu 11 galleria. Tapahtumaa tukevat Helsingin kaupunki ja SKR Pohjois-Pohjanmaa.
Made in Töölö tapahtuu Oksasenkatu 11 gallerian edustalla, Mika Waltarin puistossa Helsingissä, 19.-22.9.2024. Tapahtuman tiedote löytyy suomeksi kuvien alta. Voit seurata tapahtuman etenemistä Instagramissa @made_in_made_in_made_in
Kuvat ovat projektin ensimmäisestä versiosta, Made in Ylikiiminki -tapahtumasta(2023), joka tehtiin yhteistyössä kuvataiteilija Heidi Kestin, paikallisten asukkaiden, Oulun kaupungin kulttuuripalveluiden, TervaStiiman ja kulttuuritalo Valveen kanssa.
PS. Jos asut Töölössä ja nurkistasi löytyy ylimääräistä tavaraa, voit lahjoittaa niitä meille veistosten ja esinekoosteiden materiaaliksi. Ota yhteyttä: anne.roininen (at) pm.me
In English below
Made in Töölö – hyperlokaalia lähitaidetta
Kuvataiteilija Anne Roininen kerää töölöläisistä kodeista tarpeettomaksi käynyttä tavaraa ja rakentaa niistä ystäviensä kanssa esinekoosteita ja veistoksia. Millaista tavara on ja mitä se ehkä kertoo alueesta, josta sitä hankitaan? Löydökset ovat kuin antropologisia todisteita tästä ajasta: tällaisia tavaroita me kulutamme, tälläisia me olemme.
Rakentaminen tapahtuu paikan päällä, katseiden alla, samalla alueella, mistä tavaroita on hankittu. Syntyviä teoksia voi tarkastella lähituotantona, jossa raakamateriaalina on kotien turhaksi käyneet tavarat, lopputuotteena teokset. Miten paikallisuuden kokemus asettuu suhteessa meitä ympäröiviin ja määrittäviin tavaroihin, jotka eivät alkuperältään ole paikallista tuotantoa? Tapahtumassa rakentuvia teoksia asetetaan esille päivittäin muuttuvaan installaatioon.
Made in Töölö -teosta voisi kuvailla paikkasidonnaiseksi prosessitaiteeksi, sillä taiteilijan työskentelytapa, muutokset ja toistuvat vaiheet saavat enemmän huomiota kuin ”valmis teos” perinteisessä mielessä. Teoksen merkitys, muoto ja kokemus syntyvät vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Mukana teoksia rakentamassa ovat taiteilijat Heidi Kesti ja Andrea Coyoutzi Borja. Yhteistyössä on Oksasenkatu 11 galleria. Tapahtumaa tukevat Helsingin kaupunki ja SKR Pohjois-Pohjanmaa.
Made in Töölö tapahtuu Oksasenkatu 11 gallerian edustalla, Mika Waltarin puistossa Helsingissä, 19.-22.9.2024. Tapahtuman tiedote löytyy suomeksi kuvien alta. Voit seurata tapahtuman etenemistä Instagramissa @made_in_made_in_made_in
Kuvat ovat projektin ensimmäisestä versiosta, Made in Ylikiiminki -tapahtumasta(2023), joka tehtiin yhteistyössä kuvataiteilija Heidi Kestin, paikallisten asukkaiden, Oulun kaupungin kulttuuripalveluiden, TervaStiiman ja kulttuuritalo Valveen kanssa.
PS. Jos asut Töölössä ja nurkistasi löytyy ylimääräistä tavaraa, voit lahjoittaa niitä meille veistosten ja esinekoosteiden materiaaliksi. Ota yhteyttä: anne.roininen (at) pm.me
MADE IN (press release 09/24)
Made in Töölö – Hyperlocal Art
Visual artist Anne Roininen collects items that have become unnecessary from homes in the Töölö neighborhood and, together with her friends, creates assemblages and sculptures from them.
What kind of items are these, and what do they have to say about the area from which they were sourced? These finds resemble anthropological evidence of our time: these are the things we consume, this is who we are.
The construction takes place on-site, in full view of the public, in the same area from which the items were collected. The resulting works can be viewed as a form of local production, where the raw materials - the discarded items from Töölö homes - become final products as artworks. How does the sense of locality relate to the objects that surround and define us, but are not locally produced? The works created during the event will be displayed in a daily evolving installation.
The Made in Töölö project can be described as site-specific process art, as the artist's working method, changes, and repeated phases receive more attention than the finished work in a traditional sense. The meaning, form, and experience of the artwork arise in interaction with the environment.
Artists Heidi Kesti and Andrea Coyoutzi Borja are participating in the creation of the works. The piece is part of the Oksasenkatu 11 gallery’s program and has been realized with the support of the Finnish Cultural Foundation North Ostrobothnia Regional Fund and the city of Helsinki.
Made in Töölö, will happen in Oksasenkatu 11 gallery, Mika Waltari park, Helsinki, September 19-22. Press release of the upcoming event in English below. You can follow it in Instagram @made_in_made_in_made_in
Photos on this page are from the first edition of project, Made in Ylikiiminki, 2023, which was made together with artist Heidi Kesti, City of Oulu, TervaStiima and Cultural Centre Valve.
PS. If you live in Töölö and find unnecessary things you don’t need anymore at your house, you can donate it to our project. We will use it as a material for sculptures and assemblages in the event. Please contact: anne.roininen (at) pm.me
Made in Töölö – Hyperlocal Art
Visual artist Anne Roininen collects items that have become unnecessary from homes in the Töölö neighborhood and, together with her friends, creates assemblages and sculptures from them.
What kind of items are these, and what do they have to say about the area from which they were sourced? These finds resemble anthropological evidence of our time: these are the things we consume, this is who we are.
The construction takes place on-site, in full view of the public, in the same area from which the items were collected. The resulting works can be viewed as a form of local production, where the raw materials - the discarded items from Töölö homes - become final products as artworks. How does the sense of locality relate to the objects that surround and define us, but are not locally produced? The works created during the event will be displayed in a daily evolving installation.
The Made in Töölö project can be described as site-specific process art, as the artist's working method, changes, and repeated phases receive more attention than the finished work in a traditional sense. The meaning, form, and experience of the artwork arise in interaction with the environment.
Artists Heidi Kesti and Andrea Coyoutzi Borja are participating in the creation of the works. The piece is part of the Oksasenkatu 11 gallery’s program and has been realized with the support of the Finnish Cultural Foundation North Ostrobothnia Regional Fund and the city of Helsinki.
Made in Töölö, will happen in Oksasenkatu 11 gallery, Mika Waltari park, Helsinki, September 19-22. Press release of the upcoming event in English below. You can follow it in Instagram @made_in_made_in_made_in
Photos on this page are from the first edition of project, Made in Ylikiiminki, 2023, which was made together with artist Heidi Kesti, City of Oulu, TervaStiima and Cultural Centre Valve.
PS. If you live in Töölö and find unnecessary things you don’t need anymore at your house, you can donate it to our project. We will use it as a material for sculptures and assemblages in the event. Please contact: anne.roininen (at) pm.me
Made in Töölö – hyperlokaalia lähitaidetta
Kuvataiteilija Anne Roininen yhteistyökumppaneineen käyttää tulevan teoksensa materiaalina töölöläisistä kodeista kerättyjä, tarpeettomia tavaroita. Millaisista tavaroista ihmiset haluavat eroon? Kertovatko tavarat jotain alueesta ja sen asukkaista, vaikka ne olisivat alun perin kaukaa laivattuja?
Tavarat voivat olla turhiksi koettuja, pieneksi jääneitä, alunperinkin ei-toivottuja tai rakkaita muistoja kantavia esineitä, joista on vaikea luopua. Ne voivat kertoa jotain omistajistaan ja kodeista tai laajemmin alueesta ja aikakaudesta. Markkinoinnissa käytetään usein lähituotetun ja hyperlokaalin käsitteitä. Voisiko näitä töölöläiskodeista kerätyistä esineistä rakentuvia veistoksia ajatella lähituotantona, siis töölöläisinä lähitaideteoksina?
Luultavasti iso osa esineistä on tehty jossain muualla - aivan kuten valtaosa muustakin meitä ympäröivästä tavarasta. Komponentit ja niiden raakamateriaalit tulevat pitkien merimatkojen takaa. Mitä paikallisuus tarkoittaa maailmassa, jossa tavarat ja ideat liikkuvat vilkkaasti?
Tapahtuma tekee kuvataiteilijan työtä näkyväksi paitsi konkreettisella myös temaattisella tasolla. Taiteilijat kokoavat yhteen hetken teemoja ja tarkastelevat arjen ilmiöitä. Milloin muualta tuodusta tulee paikallista?
Töölöläisillä ja muilla alueella liikkuvilla on mahdollisuus tulla seuraamaan, miten taiteilijat käsittelevät materiaaleja ja mitä niistä syntyy. Samalla voi nähdä, millaisia tavaroita alueelta on saatu käyttöön.
Roininen on aiemmin tehnyt muun muassa netin markkinapaikkojen tavaramaailmaan, kuluttajuuteen ja paikallisuuteen liittyviä teoksia. Hänet tunnetaan parhaiten valoinstallaatioista, joissa yksittäisten kotien valaisu luo kokonaisen teoksen.
Töölöön hän kutsui mukaansa taiteilijat Heidi Kestin ja Andrea Coyotzi Borjan. He hankkivat alueen asukkailta tavaroita, jotka ovat käyneet tarpeettomiksi, ja käyttävät niitä esinekoosteiden ja veistosluonnosten materiaalina. Paikan päällä torikatoksessa syntyviä teoksia asetetaan esille päivittäin muuttuvaan installaatioon Mika Waltarin puistoon.
MADE IN TÖÖLÖ
Tapahtuma ja installaatio
19.-22.9. klo 12.00-19.00
Mika Waltarin puisto
Helsinki
Teoskonsepti toteutettin ensimmäisen kerran kesällä 2023 Ylikiimingissä, Oulussa. Siellä taiteilijoiden käsittelyyn päätyivät mm. Sylvin silmälasikotelo ja terapiapallo, Paulin maljakko, Jarmon liimamassa, Kyöstin videonauhat, Mikon mummolan leija, Lossarin velivainaan t-paita ja valokuvakehys, sekä Tuulan edesmenneen puolison pokaalit. (katso kuvat)
Tapahtuma on osa Oksasenkatu 11 gallerian ohjelmaa ja sitä tukee SKR Pohjois-Pohjanmaa ja Helsingin kaupunki.
EN
Made in Töölö – Hyperlocal Art
Artist Anne Roininen and her collaborators use unnecessary items collected from homes in the Töölö neighbourhood as material for their artwork. What kind of items do people want to get rid of? Do these objects say something about the area and its residents, even if they were originally shipped from afar?
The items might be useless, outgrown or unwanted to begin with. But they could also be objects carrying precious memories that are hard to part with. They might tell something about their owners and homes or, more broadly, about the area and the era. In marketing, terms like locally produced and hyperlocal are often used. Could these sculptures made from items collected in Töölö be considered local production – Töölö-based local art?
Most of these objects were likely made elsewhere – just like the majority of things that surround us. The components and their raw materials come from distant places. What does local mean in a world where goods and ideas move rapidly?
The event highlights the work of visual artists not only on a concrete level but also thematically. Artists work with contemporary themes and examine everyday phenomena. At what point does something imported from elsewhere become local?
Residents of Töölö and others in the area have the opportunity to watch how the artists handle the materials and what emerges from them. At the same time, they can see what kind of objects have been contributed by the local community.
Roininen has previously created works related to the world of goods on online marketplaces, consumerism, and locality. She is best known for her light installations, where lighting individual homes creates a complete work.
For Made in Töölö, she invited artists Heidi Kesti and Andrea Coyotzi Borja to join her. The works created on-site are displayed in a daily changing installation in Mika Waltari Park.
MADE IN TÖÖLÖ
An event and installation
September 19-22 1pm-7pm
Mika Waltari park
Helsinki
The concept was first realised in the summer of 2023 in Ylikiiminki, Oulu. There the artists got a wide selection of things for their creation, including Sylvi's glasses case, Paul's vase, Jarmo's glue paste, Kyösti's videotapes, Mikko's grandmother’s kite, Lossari's T-shirt and photo frame, and Tuula's husband's trophies, among other things. (see the photos)
The project is part of Oksasenkatu 11 gallery programme and is made with support of North Ostrobothnia Regional Fund of Finnish Cultural Foundation and the City of Helsinki.
Made in Töölö – Hyperlocal Art
Artist Anne Roininen and her collaborators use unnecessary items collected from homes in the Töölö neighbourhood as material for their artwork. What kind of items do people want to get rid of? Do these objects say something about the area and its residents, even if they were originally shipped from afar?
The items might be useless, outgrown or unwanted to begin with. But they could also be objects carrying precious memories that are hard to part with. They might tell something about their owners and homes or, more broadly, about the area and the era. In marketing, terms like locally produced and hyperlocal are often used. Could these sculptures made from items collected in Töölö be considered local production – Töölö-based local art?
Most of these objects were likely made elsewhere – just like the majority of things that surround us. The components and their raw materials come from distant places. What does local mean in a world where goods and ideas move rapidly?
The event highlights the work of visual artists not only on a concrete level but also thematically. Artists work with contemporary themes and examine everyday phenomena. At what point does something imported from elsewhere become local?
Residents of Töölö and others in the area have the opportunity to watch how the artists handle the materials and what emerges from them. At the same time, they can see what kind of objects have been contributed by the local community.
Roininen has previously created works related to the world of goods on online marketplaces, consumerism, and locality. She is best known for her light installations, where lighting individual homes creates a complete work.
For Made in Töölö, she invited artists Heidi Kesti and Andrea Coyotzi Borja to join her. The works created on-site are displayed in a daily changing installation in Mika Waltari Park.
MADE IN TÖÖLÖ
An event and installation
September 19-22 1pm-7pm
Mika Waltari park
Helsinki
The concept was first realised in the summer of 2023 in Ylikiiminki, Oulu. There the artists got a wide selection of things for their creation, including Sylvi's glasses case, Paul's vase, Jarmo's glue paste, Kyösti's videotapes, Mikko's grandmother’s kite, Lossari's T-shirt and photo frame, and Tuula's husband's trophies, among other things. (see the photos)
The project is part of Oksasenkatu 11 gallery programme and is made with support of North Ostrobothnia Regional Fund of Finnish Cultural Foundation and the City of Helsinki.
Made in Ylikiiminki
TEOSTEN MATERIAALIT
Sylvin silmälasikotelo ja terapiapallo, Paulin maljakko, Jarmon liimamassa
Kyöstin videonauhat, Sarin ja Jorman lampunjalka
Tuulan edesmenneen puolison pokaali, Sirun enkelikoristeen pää
Katin potkukelkka, Lossarin velivainaan paistinlasta ja voiveitset, Sirun joulukoriste ja teatteritarpeistona käytetyt, kuppaussarven muotoiset kappaleet
Tarjan moottoripyöräkypärä, Sirun keltainen neule ja mallinuken jalka
Sirun punainen samettikangas ja metallilanka, Sirun miehen haalarit, Lassin verhonnupit
Katin potkukelkan pinna, Kyöstin Elektroniikkalaitteen johtoja ja videokasetin osia.
Tarjan lasiastiat ja Eeron tervankusi
Jarmon asiakkaan vessanpönttö, Inkan hiukset, Tarjan kakkukupu
Mikon mummolan leija, Kyöstin ja installaation ylijäämälankut
Lossarin velivainaan t-paita ja valokuvakehys
Tuulan edesmenneen puolison pokaalit ja Lossarin velivainaan paita
Sirun kangas, Kyöstin lankku, pokaalien painaumat, ylijäämämaali installaatiosta
Lossarin velivainaan nahkahanska, Tuulan edesmenneen puolison pokaalin jalusta
(Työskentelyyn sähköt viereisestä navetasta)
TEOSTEN MATERIAALIT
Sylvin silmälasikotelo ja terapiapallo, Paulin maljakko, Jarmon liimamassa
Kyöstin videonauhat, Sarin ja Jorman lampunjalka
Tuulan edesmenneen puolison pokaali, Sirun enkelikoristeen pää
Katin potkukelkka, Lossarin velivainaan paistinlasta ja voiveitset, Sirun joulukoriste ja teatteritarpeistona käytetyt, kuppaussarven muotoiset kappaleet
Tarjan moottoripyöräkypärä, Sirun keltainen neule ja mallinuken jalka
Sirun punainen samettikangas ja metallilanka, Sirun miehen haalarit, Lassin verhonnupit
Katin potkukelkan pinna, Kyöstin Elektroniikkalaitteen johtoja ja videokasetin osia.
Tarjan lasiastiat ja Eeron tervankusi
Jarmon asiakkaan vessanpönttö, Inkan hiukset, Tarjan kakkukupu
Mikon mummolan leija, Kyöstin ja installaation ylijäämälankut
Lossarin velivainaan t-paita ja valokuvakehys
Tuulan edesmenneen puolison pokaalit ja Lossarin velivainaan paita
Sirun kangas, Kyöstin lankku, pokaalien painaumat, ylijäämämaali installaatiosta
Lossarin velivainaan nahkahanska, Tuulan edesmenneen puolison pokaalin jalusta
(Työskentelyyn sähköt viereisestä navetasta)
Made in Ylikiiminki
MATERIALS OF THE ART OBJECTS
Kyösti's video tapes, Sari’s and Jorma's lamp stand
Tuuli’s late husband’s prize trophy and Siru's angel doll head
Mikko's kite from grandma's house and leftover planks from the installation platform
Kati's kicksled, Lossari’s late brother’s spatulas and butter knives, Siru's Christmas ornament and cupping horns used as theatre props
Tarja's motorcycle helmet, Siru's yellow knit garment and mannequin’s stand
Siru's red velvet fabric and metal wire, Siru's husband's overalls and Lassi's curtain holders
Kati's kicksledge parts, Kyösti's electronic equipment wires and video cassette parts
Jarmo’s toilet seat, Inka’s hair and Tarja’s plastic food cover
Tarja’s glass tableware and Eero’s tar (tervankusi)
Lossari’s late brother’s t-shirt and a photo frame
Tuuli’s late husband’s prize trophy stand and Lossari’s late brother’s leather glove
Siru’s textile, Kyösti’s wood board, prize trophies imprints made driving over with Kyösti’s car, left over paint from the installation
(electricity from a byre)
MATERIALS OF THE ART OBJECTS
Kyösti's video tapes, Sari’s and Jorma's lamp stand
Tuuli’s late husband’s prize trophy and Siru's angel doll head
Mikko's kite from grandma's house and leftover planks from the installation platform
Kati's kicksled, Lossari’s late brother’s spatulas and butter knives, Siru's Christmas ornament and cupping horns used as theatre props
Tarja's motorcycle helmet, Siru's yellow knit garment and mannequin’s stand
Siru's red velvet fabric and metal wire, Siru's husband's overalls and Lassi's curtain holders
Kati's kicksledge parts, Kyösti's electronic equipment wires and video cassette parts
Jarmo’s toilet seat, Inka’s hair and Tarja’s plastic food cover
Tarja’s glass tableware and Eero’s tar (tervankusi)
Lossari’s late brother’s t-shirt and a photo frame
Tuuli’s late husband’s prize trophy stand and Lossari’s late brother’s leather glove
Siru’s textile, Kyösti’s wood board, prize trophies imprints made driving over with Kyösti’s car, left over paint from the installation
(electricity from a byre)
Hei kruunuvuorenrantalaiset!
Etsin julkisia teoksiani varten materiaaliksi teiltä tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa. Otan vastaan lahjoituksina tai ostan edullisesti. Koostan niistä esinekollaaseja, eli assemblaaseja tämän kesän ja alkusyksyn aikana. Elo-syyskuussa järjestän alueella tapahtuman, johon voitte tulla seuraamaan työskentelyäni. Rakennan assemblaaseista myöhemmin pysyviä, julkisia teoksia Kruunuvuorenrannan palvelukortteliin, johon tulee koulu, päiväkoti ja nuorisopalvelun tilat. Teoskokonaisuuden on tilannut HAM ja se on osa prosenttitaiteen hankinta.
Tämän teoksen taustalla on ajatukset siitä, kun eräänä päivänä kotona havahduin siihen, että kaikki ympärilläni on vierasta alkuperää. Kaikki materiaali, jota koskin, oli todennäköisesti kaukaa laivattua, vähintään raakamateriaalin tai komponenttien osalta. Tavarat kulkevat pitkin globaaleja kauppareittejä nopeasti, samoin ideat. Mietin, miten juurtua paikkaan maailmassa, jossa kaikki muuttuu ja liikkuu nopeasti. Miten paikallisidentiteetti muodostuu tällaisessa ajassa?
Bye bye Kruunuvuorenranta! Time to move.
Kiitos Helsingin kaupungille mahdollisuudesta työstää teoksia lähellä niiden tulevaa sijoituspaikkaa. Oli ilo saada jakaa ajatuksia ja prosessia paikallisten kanssa. Made in Kruunuvuorenranta -teosprosessi jatkuu toisaalla. Mukaan tuli luonnoksia, valokuvia ja veistosaihiot, jotka koostin alueen asukkailta saaduista tavaroista. Sijainti oli merkityksellinen monin tavoin. Paikka on entinen öljysatama, joka muistuttaa fossiilikapitalismista ja antroposeenistä. Kontit, joissa työskentelin, sijaitsivat entisen öljysäiliön kupeessa. Tavarantuotantokoneiston osana on meriliikenne, meritiet, joita pitkin käsittelemäni tavarat on suurelta osin tuotu. Niitä on ehkä kuljeteltu eri maiden välillä, kun niiden komponentteja on keräilty tai osia koottu eri paikoissa. Suuren, maiden ja mantereiden välisen kaupan mittasuhteita on vaikea hahmottaa. Kun keräsin tuon kaupankäynnin tuottamia esineitä paikallisilta, tuntui kuin tavoittelisin niitä mittoja. Muutin niitä itselleni ymmärrettävämpään kaavaan, kun pyörittelin niitä käsissäni, purin osiin ja yhdistelin uusiksi kokonaisuuksiksi. Ehkä myös paikallisidentiteetti - yksi projektin keskeisistä teemoista - koostuu myös juuri sellaisista osista, joista osa on myös muualta kulkeutunutta.
22/06/
Tervetuloa Made in Vuosaari -avajaisiin!
Made in Vuosaari on kuvataiteilija Anne Roinisen moniosainen puheenvuoro tavarasta.
Tervetuloa Made in Vuosaari -teoksen avajaisiin 25.6.2026 klo 18-20 Vuotalon pihalle!
Made in Vuosaari
Vuotalon pihalle rakentuu merikontin rungon mittoja mukaileva installaatio, jossa on pinoissa merimaiseman aallokkoa kuvaavat laatat, ikään kuin ne olisivat laivan lastina, merta kuutioituna kauppatavaraksi.
Made in Vuosaari -kokonaisuuden taustalla on Anne Roinisen meneillään oleva Made in -teosten sarja, joka on toteutettu Ylikiimingissä Oulussa sekä Töölössä ja Kruunuvuorenrannassa, hieman eri painotuksin. Keskiössä on globaali tavarantuotantokoneisto ja paikallisidentiteetin käsittely.
Avajaisissa japanilainen teehetki
Anne Roininen ja Henriikka Ahtiainen järjestävät avajaisten kunniaksi teehetken. Teehetkessä käytetään asukkailta kerättyjä kuppeja, astioita ja kannuja, jolloin jo kertaalleen käyttäjien turhiksi toteamat esineet saavat uuden, merkityksellisen käyttötarkoituksen. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Made in Vuosaari myös Vuosaaren kirjastossa
Projektin tarkoitus on ollut kurottaa kohti alueen asukkaita ja saada tutkimaan omia kodin tavaroita. Mistä ne ovat lähtöisin? Onko niillä käyttöä? Minne ne lopulta tulevat päätymään? Yhteenä 111 helsinkiläistä lahjoitti projektiin tarpeettomia tavaroitaan, joista osasta on tehty koosteita. Esinekoosteet näyttäytyvät alueen asukkaiden muotokuvina. Löydät teokset kirjaston elämäkerta-hyllystä.
Lue lisää: Vuotalo - Etusivu
Käyntiosoite: Mosaiikkitori 2 (Vuosaarentie 7), Vuosaari, 00980 Helsinki
14/05/2026
Tea Made in Kruunuvuorenranta
Tervetuloa Made in Kruunuvuorenranta -teehetkeen lauantaina 6.6. (kellonaika tarkentuu myöhemmin). Maksuttomat teehetket järjestetään kontissa, joka sijaitsee Öljysäiliö 468:n vieressä, Ilonpuistossa. Lisätietoja alempana.
Come and observe or join for a bowl of Tea Made in Kruunuvuorenranta on Saturday 6 June at the art container located near Silo 468, in Ilonpuisto. The event is free of charge to observe or to enjoy a bowl of tea. More information below.
10/04/2026
Scroll down for English ︎︎︎︎︎︎︎︎︎
Tea Made in Kruunuvuorenranta
Tervetuloa Made in Kruunuvuorenranta -teehetkeen lauantaina 18.4. Klo 15:00-17:00. Teehetket järjestetään kontissa, joka sijaitsee Öljysäiliö 468:n vieressä, Ilonpuistossa. Osallistuminen on ilmaista, mutta teetarjoilu vaatii ennakkoilmoittautumisen.
Ilmoittaudu vieraaksi oheisen linkin kautta:
https://calendly.com/asalmester/tee
TEA MADE IN KRUUNUVUORENRANTA
Anne Roininen toteuttaa sarjan prosenttitaideteoksia Kruunuvuorenrannan uuteen palvelukortteliin, ja osana projektia taiteilija järjesti kesällä 2025 keräyksen, jossa alueen asukkaat saivat tuoda turhaksi käyneitä tavaroitaan. Keräyksen jälkeen kontti muuttui taiteilijan työtilaksi, jossa Roininen työstää tavaroista teoksia palvelukortteliin. Projektin tilaajana on Helsingin kaupunki ja taideasiantuntijana toimii HAM.
Viime syksynä kontti sai myös toisen kerroksen, ja alempi kontti suurine ikkunoineen muuttui ikkunalliseksi galleriaksi, johon Roininen on toteuttanut vaihtuvia esinekollaaseja Kruunuvuorenrannan asukkaiden esineistä. Tänä keväänä Roininen tekee yhteistyötä Henriikka Ahtiaisen kanssa ja järjestää kontilla Urasenken-teeperinnettä mukailevia japanilaisia teehetkiä.
Osana Roinisen Made in Kruunuvuorenranta -taideprojektia alueen asukkailta kerätyt esineet ovat suurelta osin massatuotettuja tavaroita, joiden merkitys on hävinnyt uutuusarvon kadottua. Miten muuttaisimme suhteemme esineisiin yhtä vaalivaksi ja arvostavaksi kuin japanilaisessa teetaiteessa? Miten oppisimme näkemään uutuusarvon ohi ja suosimaan kestäviksi suunniteltuja, korjattavissa olevia, tarinoiden kyllästämiä tavaroita?
Kruunuvuorenrannan teehetkissä käyttäjien turhiksi toteamat esineet saavat uuden, merkityksellisen käyttötarkoituksen.
Anne Roininen on monialainen kuvataiteilija, joka työskentelee usein paikkasidonnaisesti ja prosessipohjaisesti. Yhteisöllisyys ja kohtaamiset ihmisten kanssa ovat tärkeä osa Roinisen työskentelyä, ja teosten taustalla on usein poliittinenkin lataus.
Henriikka Ahtiainen harrastaa ja opettaa Urasenken perinteen mukaista japanilaista teetaidetta Suomenlinnan japanilaisella teehuoneella ja toimii tällä hetkellä Suomen Urasenke Tankokai yhdistys ry:n pääsihteerinä.
LISÄTIETOA:
Roinisen Made in Kruunuvuorenranta -kokonaisuudesta on luettavissa pienjulkaisu: made-in-readings
IG @made_in_made_in_made_in
IG @anneroininen
///
Tea Made in Kruunuvuorenranta
Come and observe or join for a bowl of Tea Made in Kruunuvuorenranta on Saturday 18 April 15:00-17:00 at the art container located near Silo 468, in Ilonpuisto. The event is free of charge to observe or to enjoy a bowl of tea.
Please register if you wish to enjoy a bowl of tea:
https://calendly.com/asalmester/tee
TEA MADE IN KRUUNUVUORENRANTA
Anne Roininen is creating a series of percent-for-artworks for the new service block in Kruunuvuorenranta. As part of the project, the artist organized a collection in summer 2025, where local residents were invited to bring items they no longer needed. After the collection, the container was transformed into the artist’s workspace, where Roininen processes these objects into artworks for the service block. The project is commissioned by the City of Helsinki, with HAM acting as the art expert.
Last winter, the container also received a second floor, and the lower container—with its large windows—was turned into a window gallery. There, Roininen has created changing object collages using items from Kruunuvuorenranta residents. This spring, Roininen collaborates with Henriikka Ahtiainen to host Japanese tea gatherings inspired by the Urasenke tradition in the container.
As part of Roininen’s Made in Kruunuvuorenranta art project, the collected objects are largely mass-produced items whose meaning has faded once their novelty value has disappeared. How might we transform our relationship to objects to be as caring and appreciative as in the Japanese way of tea (chadō)? How might we learn to look beyond novelty and instead favor objects designed to last, to be repaired, and to carry stories?
In the tea gatherings at Kruunuvuorenranta, objects deemed unnecessary by their users are given a new, meaningful purpose.
Anne Roininen is a multidisciplinary visual artist who often works in site-specific and process-based ways. Community and encounters with people are an essential part of her practice, and her works often carry a political dimension.
Henriikka Ahtiainen practices and teaches chadō in the Urasenke tradition at the Japanese tearoom in Suomenlinna, and currently serves as the secretary general of the Urasenke Tankokai Finland Association.
FURTHER INFORMATION:
A small publication about Roininen’s Made in Kruunuvuorenranta project is available:
made-in-readings
IG @made_in_made_in_made_in
IG @anneroininen
03/10/2025
Feeling very priviliged to be part of this festival. Opening tomorrow!
Thesmallest Vallila
Thesmallest Vallila is a very, very small light art festival – probably the smallest in the world. It will take place in the historical Puu-Vallila wooden house district of Helsinki, 4.–12.10.2025.
The small light art works are placed to blend in the environment, as undisturbingly as possible. They may be seen for example in windows, yards and inside local premises.
Dates: 4.-12.10.2025
Opening times: 19-23 daily
Site: Puu-Vallila, Helsinki
Festival map
The event is free of charge
Thesmallest focuses on smallness: the artworks are small, There are just seven artists, the event is concentrated in an area of a few blocks and its carbon footprint is minimal. Thesmallest is an artistic counterpoint to the scale of large festivals. It is also a comment on the ideology of continuous growth. Why produce more when you can present the idea with less?
The Puu-Vallila area has a history of civic activism advocating smallness. In the 60’s the whole area was in danger of being torn down, but local folk’s resistance prevented demolition and construction of big apartment buildings. Today, the area is celebrated as a well preserved beautiful wooden house area and a happy, communal place to live. Keeping things small paid well off.
17/09/2025
Tekstiä ja taustoitusta tarjolla Made in Kruunuvuorenranta -teoksen aihepiiristä!
Lue netissä kruunuvuorenranta.cargo.site tai tule hakemaan multa printattu versio <3 <3 <3
///
Explore writings and background on the themes of the artwork Made in Kruunuvuorenranta.
Read catalogue online kruunuvuorenranta.cargo.site or come get your printed pamphlet <3 <3 <3
26/08/2025
Photo: Laura Lohiaita
FI
Made in Kruunuvuorenranta, 26.09.2025 asti.
Muuttuva installaatio ikkunakontissa Öljysäiliö 468:n ja Ilonpuiston vieressä.
Vastaanotan paikallisilta asukkailta tarpeettomaksi käynyttä tavaraa 19.09.2025 asti joka viikko MA ja PE klo 13–16, KE klo 15–18.
Sommittelen ja rakentelen keräämistäni materiaaleista veistosten prototyyppejä. Lopulliset veistokset tulevat prosenttitaiteen hankintoina alueelle rakentuvaan kouluun. Teen ne suurennoksina, kestävistä materiaaleista. Niiden mukana kulkee tieto siitä, kenelle esine on kuulunut. Siten esinekoosteet voivat muodostua vaikka Kristiinan huivista, Elinan tennispallosta ja Edvinin kynttilänsammuttimesta.
*
Rakennan esinekoosteita kontissa Kruunuvuorenrannassa. Kerään niihin materiaalit kruunuvuorenrantalaisista kodeista. Ovatko ne silloin Made in Kruunuvuorenranta? Jos ostat jotain paikallisesta kaupasta, onko se kruunuvuorenrantalaista? Luulen, että jos hankit jotain italialaisesta pikkukylästä ja toit sen Suomeen, on se sinulle jotain, mikä oli made-in-italialainen pikkukylä. Siitäkin huolimatta, että vilkaisu tuotteen pohjaan osoittaisi, että se olisi Made in China.
Olin iloinen, että sain työskentelyäni varten kontin, sillä se symboloi itsessään globaalia tavarantuotantomarkkinaa. Niiden liikkuminen maailman merillä vauhditti tuota liikennettä. En haikaile aikoja, kun kaikki oli lähellä tehtyä, mutta olen silti hiukan hämilläni siitä, miten abstraktilta tavaran tuotantoketjut nykyisin tuntuvat, jos todella haluaisi selvittää jonkin raakamateriaalin hankintapaikan. Anonyymit, massatuotetut tavarat ympäröivät meitä ja siihen on totuttu osana kestämätöntä kulutuskulttuuria. En tällä teoksella halua syyllistää ihmisiä. Kiinnitän huomiota siihen tavaramereen, joka useimpien mielestä on täysin sietämätön, tai kuten eräs paikalla käynyt totesi: se on mielestä hyvin siedettyä, sillä sitä on meidän ympärillä niin paljon.
EN
Made in Kruunuvuorenranta
A changing installation in a windowed container next to Oil Silo 468 and Ilonpuisto Park, on view until 26 September 2025.
Visual artist Anne Roininen invites residents of Kruunuvuorenranta to bring in their unwanted objects until 19 September 2025 (Mon & Fri 1–4 pm, Wed 3–6 pm). In the container she assembles these items into prototypes for sculptures that will become permanent percent-for-art works in the new school of the area. The final pieces will be enlarged and realised in durable materials, each carrying the name of its former owner. Thus a composition might consist of Kristiina’s scarf, Elina’s tennis ball and Edvin’s candle snuffer.
*
Roininen reflects on whether objects collected from Kruunuvuorenranta homes can truly be considered Made in Kruunuvuorenranta. If you buy something from a local shop, does that make it local? She notes that an item bought in a small Italian village might feel “made in” that place, even if a glance at its label reveals it was actually Made in China.
Receiving a container for her work felt particularly fitting, as the container itself embodies global trade and the accelerated circulation of goods. While she does not long for a time when everything was produced nearby, she admits a certain unease at how abstract today’s production chains appear if one were to trace a raw material back to its source. Anonymous, mass-produced objects surround us as part of an unsustainable consumer culture—something we have largely grown used to. With this work, she does not wish to blame individuals but to draw attention to the sea of objects around us. As one visitor to the project noted: this overwhelming abundance can feel unbearable—yet at the same time, oddly bearable—because we are so accustomed to living in it.
18/08/2025
Made in Kruunuvuorenranta -teos on alkanut rakentua Öljysäiliö 468:n vieressä, kauniissa maisemissa!
Olen kontissani työskentelemässä syyskuun lopulle. Konttityöskentelyn lopputulemana muodostuu julkiset teokset paikalliseen kouluun. Paikan päällä muokkautuvan installaation - ja ehkä myös tulevien veistosten - materiaaleina ovat kuvassa näkyvät Hannun kalastusvehkeet, Islan skuutti ja Robben aurinkolasit ja kaikenlainen muu esineistö, jota olen paikallisilta asukkailta pyytänyt käyttööni. Toiveena oli, että he toisivat minulle mitä tahansa tarpeettomaksi käynyttä tavaraa.
22/07/2024
Anna-Stina Nykänen lähti reportaasissaan tutustumaan Mäntän kuvataideviikoille, missä minunkin teoksiani oli esillä. Kuvassa toimittaja on ihmettelemässä installaatiotani. Hih.
“Kesällä pitää mennä taidenäyttelyyn, vaikka väkisin. Toimittaja Anna-Stina Nykänen halusi tietää, mitä taiteesta jää käteen ja miksi osa ohittaa teokset pysähtymättä. Vastaukset yllättivät.”
Lue Helsingin Sanomien juttu:
https://www.hs.fi/feature/art-2000010515061.html
20/06/2024
Mäntän kuvataideviikoista mainintoja medioissa:
YLE uutiset 18.06.2024
https://areena.yle.fi/1-66614904
YLE “Tällaiseltä näyttää Mäntän kuvataideviikoilla”
https://areena.yle.fi/1-71171320
Kulttuuriykkönen, podcast 19.06.2024
https://areena.yle.fi/podcastit/1-71129660
Hirven papanoita ja kuormaliinoja: Mäntän kuvataideviikoilla ei kaihdeta outojakaan materiaaleja
https://yle.fi/a/74-20090229
“Kuollut lokki ja hirven papanat päätyivät taideteoksiin Mäntän kuvataideviikoilla. Tapahtuma on vastaisku Helsinki-keskeiselle kuvataiteelle.
Kuraattori Heli Ryhäsen ohjenuorana on toiminut se, että hän on valinnut kuvataideviikoille taiteilijoita ympäri Suomea.
– Meillä on Suomessa valtava määrä hienoja taiteilijoita, mutta valitettavasti usein käy niin, että samat taiteilijat pyörivät näyttelystä toiseen, jolloin iso osa jää näkymättömiin.
Ryhäsen mukaan suomalaista taidekenttää leimaa jonkinasteinen Helsinki-keskeisyys.
– Suurin osa näyttelytiloista – kuten museoistakin – on Helsingissä, joten taidekenttä painottuu pääkaupunkiin. Meillä on upeita näyttelytiloja muuallakin Suomessa, mutta ne jäävät usein vähemmälle huomiolle.”
01/06/2024
Mäntän kuvataideviikot avautuvat - tervetuloa!
Mänttä Art Festival is opening, welcome!
09/06/2024
Pari vuotta sitten oli Kuvan Kevään, lopputyönäyttelyn aika (kuva kesäkuulta 2023). Valmistuin nyt kuvataiteen maisteriksi ja kun aloin miettiä taaksepäin opiskeluaikaa, tajusin et ei oo ollut ihan helpoin vaihe opinnoille. Kun tulin valituksi opiskelemaan, siirsin aloitusta vuodella, koska esikoinen syntyi. Aloitin opinnot ja muutama kuukausi sen jälkeen alkoi pandemia. Koulu suljettiin. Siinä välissä myös muutettiin ja rempattiin uusi koti. Muistan, miten muuttoapua ei voinut pyytää, koska silloin oli täysi sulku päällä. Jossain vaiheessa aloin odottaa toista lasta ja jäin uudelleen äitiyslomalle, minkä jälkeen palasin opintoihin, ja samalla tyhjättiin koti putkirempan tieltä. Seurasi muutto väliaikaisasuntoon ja sitten taas takaisin, mikä ei ole pikkujuttu kahden pienen lapsen kanssa. Siinä välissä tehtiin vielä myös pikkasen remppaa. Oheen mahtui toki muita taidehommia siellä täällä, yllättäen hyvin kansainvälisesti juuri koronan aikana.
Koulu tai siis yliopisto, tarjosi paljon ajateltavaa. Sai haastaa sekä omia että vallitsevia käsityksiä taiteesta. Se on hyvä ja siinä riittää pureksittavaa loppuiäksi. Kaiken lopuksi sairastuin, eikä ehkä ihme. Oli tossa aika paljon kaikenlaista - opintojen ohessa. On aika ottaa iisimmin.
t. KuM Roininen
19/05/2023
“Näin nykytaiteilijat näkevät Emil Cedercreutzin – uteliaisuus kohdistuu Emilin elämäntyön erikoisuuksiin. Taiteilija Anne Roinisen käyttämät käsittämättömät materiaalit styroksista cocktailtikkuihin vertautuvat Cedercreutzin esinekokoelmaan, jonka keräily on varmasti vaikuttanut omana aikanaan hassulta.”
Satakunnan kansa kirjoittaa liki surrealistisesta museoelämyksestä. Kohtaaminen-näyttely on esillä 28.5.2023 asti. Se levittäytyy eri puolelle laajaa museota ja sen kokoelmia. Oma suosikkini on Júlia Kovácsin videoperformanssi, jossa hän dippaa päänsä veteen hyisen jään railoon. Se istui erinomaisesti vanhojen veneiden sekaan.
Juttu löytyy täältä.
28/03/2023
”Emil Cedercreutzin museo paikkana ja ympäristönä ovat pitkään kiehtoneet minua. Cedercreutzin keräämä taidekokoelma, Maahengen temppelin kansantieteellinen kokoelma ja taiteilijan oma veistosgalleria sekä tietysti Harjulan taiteilijakoti ovat kaikki tuottaneet minulle jatkuvasti hämmentävän ja jotenkin kutkuttavan uteliaisuuden ja pohdinnan, mistä tässä on kysymys. Cedercreutzin läsnäolo on tuntuvaa ja oleellista monin eri tavoin.”
Näin kuvaa omaa tunnettaan Emil Cedercreutzin elämäntyötä koskien kuvataiteilija Henry Merimaa, jonka kuratoima taidenäyttely Kohtaaminen on parhaillaan avoinna yleisölle Harjavallassa Emil Cedercreutzin museossa. Näyttelyssä kuusi nykytaiteilijaa kohtaa Emil Cedercreutzin – kukin omista lähtökohdistaan ja omien tulkintojensa kautta.
”Cedercreutzin ja nykytaiteilijoiden runsaan sadan vuoden ajallinen etäisyys tuottaa mahdollisesti taiteellista vuoropuhelua ja kohtaamisten inspiraatioina uusia havaintoja”, kuraattori kertoo.
Näyttelyyn osallistuvien kuuden taiteilijan teokset elävät nykypäivässä, mutta yleisö kohtaa ne Emil Cedercreutzin elämäntyön ja museon historiallisessa kontekstissa, jossa Cedercreutz nähdään henkilönä, kuvanveistäjänä, taiteilijana, keräilijänä ja kulttuurivaikuttajana.
Näyttely on taiteellisen tutkimisen tapa, jossa Emil Cedercreutzia tarkastellaan tulkinnallisella otteella. ”Kuitenkaan syntyvien teosten ei ole tarkoitus kuvittaa häntä, vaan löytää eri tasoisten kohtaamisten kautta motiiveja teoksille. Kohtaamisten tavat ovat jokaiselle taiteilijalle ominaisia ja syntyvät omia reittejään”, Merimaa toteaa. Näyttely on esillä 28.5.2023 saakka.
Kuvia ripustuksesta, työskentelyä autotallissa ja selfie, välillä dippaus avannossa Marjaniemessä.
Kuvia ripustuksesta, työskentelyä autotallissa ja selfie, välillä dippaus avannossa Marjaniemessä.
23/03/2023
Päivitin vähän näitä nettisivuja. Kuvia etsiessä vastaan tuli tämä muisto, Hiljaisuus-festivaalin residenssistä Kaukosesta 2018. Kuvassa rakennellaan installaatiota projektiimme Fictionary of Finnish mushrooms. Sitä tehtiin kolmen muusikon, yhden äänisuunnittelijan, kuvittajan ja itseni voimin. Residenssin haku on just aukeamassa!
26/11/2022
Viikko sitten oli Kalasataman valoteos
...josta Yle teki kivan jutun:
https://yle.fi/a/74-20005344
“Kymmenet asunnot puhkesivat väriloistoon Helsingissä – ”Tämä tuntuu lähes taikuudelta”
Valotaide koristi tänä viikonloppuna Helsingissä Kalasataman kaupunginosassa kaksi kerrostaloa. Sähkönkulutus mietitytti tekijöitä, mutta taide oli sähköä tärkeämpää.”
24/11/2021
If I was a band
I would have been touring this Autumn like this.
LUNA Media Art Festival, Leeuwarden NL 30.9.-2.10.2021
GULDSTÜCKE, Gelsenkirchen DE 30.9.-4.10.2021
REFLEKTOR, Vantaa FIN 30.9.-3.10.2021
LOISTAVA PINTA, Orimattila FIN 15.10.-12.12.2021
FLASH3 Light and Death, Suomenlinna FIN 4.11.-14.11.2021
FESTIVAL OF POLITICAL PHOTOGRAPHY, Helsinki FIN 8.10.-6.1.2021
SOUTHBANK CENTER, London UK 4.11.2021-9.1.2022
+ some event in Oodi library from the beginning of December (I don’t know yet much about it :D)
But I’m not a band, I’m an artist on maternity leave, working mainly remotely. Most of this autumn’s events were light art related and many of them have been cancelled at least once or twice due to the reason we all know. This felt like a flood of events, making it look like the pandemic was nearly left behind. I have been showing much more than an average autumn. Luckily, for both me and my baby, this hasn’t been too stresfull time.
12/11/2021
BOOOM! My former webpage was all of sudden gone. That server had been plugged out without a warning.
Here I am, starting to build a new one. Welcome.
PS. It is worth turning 40, when it means getting all these flowers <3
Body of Consumer (2024)
installation
photograph, mass product bin, reflective panel, acrylate lacquer
INCI: Aqua, Glycerin, Propylene Glycol, Stearic Acid, Sodium Laureth Sulfate, Lauric Acid, Sodium Hydroxide, Sorbitol, Sodium Chloride, Sodium Thiosulfate, Etidronic Acid, water, E120, E330, E202 2024
Photograps from Mänttä Art Festival
Sponsored by Finnvacum
installation
photograph, mass product bin, reflective panel, acrylate lacquer
INCI: Aqua, Glycerin, Propylene Glycol, Stearic Acid, Sodium Laureth Sulfate, Lauric Acid, Sodium Hydroxide, Sorbitol, Sodium Chloride, Sodium Thiosulfate, Etidronic Acid, water, E120, E330, E202 2024
Photograps from Mänttä Art Festival
Sponsored by Finnvacum
Kuluttajaruumis (2024)
installaatio
valokuva, massatuotekaukalo, heijastava paneeli, akrylaattilakka
INCI: Aqua, Glycerin, Propylene Glycol, Stearic Acid, Sodium Laureth Sulfate, Lauric Acid, Sodium Hydroxide, Sorbitol, Sodium Chloride, Sodium Thiosulfate, Etidronic Acid vesi, väri (karmiinit (E 120), happamuudensäätöaine (sitruunahappo (E 330), säilöntäaine (kaliumsorbaatti (E 202)
Valokuvat Mäntän kuvataideviikoilta.
Teoksen toteuttamista tuki Finnvacum
installaatio
valokuva, massatuotekaukalo, heijastava paneeli, akrylaattilakka
INCI: Aqua, Glycerin, Propylene Glycol, Stearic Acid, Sodium Laureth Sulfate, Lauric Acid, Sodium Hydroxide, Sorbitol, Sodium Chloride, Sodium Thiosulfate, Etidronic Acid vesi, väri (karmiinit (E 120), happamuudensäätöaine (sitruunahappo (E 330), säilöntäaine (kaliumsorbaatti (E 202)
Valokuvat Mäntän kuvataideviikoilta.
Teoksen toteuttamista tuki Finnvacum
ETYDIT
Installaatio
veistokset, piirrokset ja teksti
(Kohtaaminen -näyttely Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa on esillä 28.5.2023)
Viehätyin Emilin Maahengen temppelista ja hänen palavasta kiinnostuksestaan arjen käyttöesineisiin ja koristeisiin. Emilin keräämästä kokoelmasta löytyy estetiikkaa, joka on tuttua nykytaiteesta. Aloin miettiä jatkumoa temppelin sata vuotta sitten valmistettujen esineiden ja nykytaideteosten välillä.
Nämä kotien, verstaiden ja peltojen esineet ovat kaikki käsintehtyjä, jonkun tekemiä. Mitä tekijät ovat miettineet niitä tehdessään? Taiteen tekeminen on läsnä arjessa sommitellessani tavaroita kotona, tutkaillessani mielenkiintoisen muotoista kasvinosaa tai jauhaessani dadaa lapseni kanssa. Onko joku näitä kokoelman esineitä nikkaroidessaan mielikuvitellut muita todellisuuksia - niitä, joita taiteilijat tallentavat ja joista teokset syntyvät. Olenko siten ollut heidän kanssaan jonkinlaisessa samassa tilassa, paikassa, jossa kuin ohimennen muodostuu jokin esteettinen kokonaisuus, josta nauttia ja joka synnyttää mielikuvia.
Työstin tähän näyttelyyn kokonaisuuden, joka kurottaa käsillä tekemiseen ajattelun tapana. Leikin ajankohtaisilla, erityisesti installaatiotaiteen minimalistisilla esitystavoilla. Huomasin, että samankaltaista estetiikkaa tarjoavat myös sisustuslehdet ja myyntikatalogit. Rakensin kokonaisuutta autotallissa, vanhojen teosten ylijäämämateriaaleista yhdistellen sattumanvaraisesti erilaisia värejä ja muotoja. Se oli hauskaa. Harjoitelmissa hain rajatapauksia, tunnetta siitä, etten tiedä, onko kyseessä teos vai jotain muuta.
Emilin aikaan taiteilijat olivat Pariisiin kallellaan ja ranska oli yksi niistä taiteen keskeisistä kielistä, jonka englannin ylivalta on sittemmin syrjäyttänyt. Intuitiivisesti teosten nimet tulivat mieleeni ensin ranskaksi. Päädyin pitämään ne, miksipäs ei.
///
Kiitos tuesta Svendka kulturfonden i Björneborg!
Installaatio
veistokset, piirrokset ja teksti
(Kohtaaminen -näyttely Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa on esillä 28.5.2023)
Viehätyin Emilin Maahengen temppelista ja hänen palavasta kiinnostuksestaan arjen käyttöesineisiin ja koristeisiin. Emilin keräämästä kokoelmasta löytyy estetiikkaa, joka on tuttua nykytaiteesta. Aloin miettiä jatkumoa temppelin sata vuotta sitten valmistettujen esineiden ja nykytaideteosten välillä.
Nämä kotien, verstaiden ja peltojen esineet ovat kaikki käsintehtyjä, jonkun tekemiä. Mitä tekijät ovat miettineet niitä tehdessään? Taiteen tekeminen on läsnä arjessa sommitellessani tavaroita kotona, tutkaillessani mielenkiintoisen muotoista kasvinosaa tai jauhaessani dadaa lapseni kanssa. Onko joku näitä kokoelman esineitä nikkaroidessaan mielikuvitellut muita todellisuuksia - niitä, joita taiteilijat tallentavat ja joista teokset syntyvät. Olenko siten ollut heidän kanssaan jonkinlaisessa samassa tilassa, paikassa, jossa kuin ohimennen muodostuu jokin esteettinen kokonaisuus, josta nauttia ja joka synnyttää mielikuvia.
Työstin tähän näyttelyyn kokonaisuuden, joka kurottaa käsillä tekemiseen ajattelun tapana. Leikin ajankohtaisilla, erityisesti installaatiotaiteen minimalistisilla esitystavoilla. Huomasin, että samankaltaista estetiikkaa tarjoavat myös sisustuslehdet ja myyntikatalogit. Rakensin kokonaisuutta autotallissa, vanhojen teosten ylijäämämateriaaleista yhdistellen sattumanvaraisesti erilaisia värejä ja muotoja. Se oli hauskaa. Harjoitelmissa hain rajatapauksia, tunnetta siitä, etten tiedä, onko kyseessä teos vai jotain muuta.
Emilin aikaan taiteilijat olivat Pariisiin kallellaan ja ranska oli yksi niistä taiteen keskeisistä kielistä, jonka englannin ylivalta on sittemmin syrjäyttänyt. Intuitiivisesti teosten nimet tulivat mieleeni ensin ranskaksi. Päädyin pitämään ne, miksipäs ei.
///
Kiitos tuesta Svendka kulturfonden i Björneborg!